Sir 29

Lainaaminen ja maksaminen.

1Joka laupeuden tekee, se lähimmäiselleen lainaa; ja joka häntä kädellänsä tukee, se pitää käskyt. 2Lainaa lähimmäisellesi silloin, kun hän on tarpeessa; mutta maksa myös takaisin lähimmäisellesi määräaikana. 3Pidä sanasi ja ole luotettava häntä kohtaan, niin sinä joka aika saat, mitä tarvitset. 4Moni pitää saatua lainaa löytötavarana ja tekee vaivaa auttajillensa. 5Siihen asti kunnes saa, hän suutelee kättäsi ja puhuu nöyrällä äänellä lähimmäisensä rahoista; mutta maksuaikana hän vitkastelee ja antaa maksuksi valittavia sanoja ja syyttää huonoa aikaa. 6Jos hän kykeneekin maksamaan, saa toinen tuskin puolet ja saa senkin pitää löydetyn veroisena; mutta jollei kykene, on hän riistänyt toiselta hänen rahansa, ja tämä on syyttömästi saanut hänestä vihamiehen: kirouksia ja solvauksia hän antaa toiselle maksuksi, antaa maksuksi häväistystä kunnioituksen sijaan. 7Moisen pahuuden tähden monikin kääntyy selin: he pelkäävät tulevansa syyttömästi riistetyiksi. 8Mutta kurjaa kohtaan ole kuitenkin kärsivällinen, äläkä anna hänen kauan odottaa laupeuden tekoa. 9Käskysanan tähden auta puutteenalaista, äläkä käännytä häntä köyhyydessään tyhjin käsin pois. 10Hukkaa hopeata veljen ja ystävän tähden, älköönkä se ruostuko hukkaan kiven alla. 11Pane talteen itsellesi aarre Korkeimman käskyjen mukaan, ja se on sinulle paljoa hyödyllisempi kuin kulta. 12Sulje almujen antamista talteen kammioihisi, niin se pelastaa sinut kaikesta onnettomuudesta. 13Paremmin kuin luja kilpi ja vahva keihäs se sotii sinun puolestasi vihamiestä vastaan. 14Hyvä mies takaa lähimmäistänsä, mutta häpynsä menettänyt jättää hänet pulaan. 15Älä unohda takaajan hyviä tekoja, sillä hän on antanut itsensä alttiiksi sinun puolestasi. 16Syntinen hävittää takaajansa omaisuuden, 17ja jolla on kiittämätön mieli, se jättää pelastajansa pulaan. 18Takuu on tuhonnut monen varakkaan ja saattanut heidät ajelehtimaan kuin meren aallot. Se on tehnyt kodittomaksi mahtavia miehiä, niin että he ovat saaneet harhailla vieraissa kansoissa. 19Syntinen sortuu takuisiin, ja keinottelija sortuu oikeusjuttuihin. 20Auta lähimmäistäsi vointisi mukaan, mutta varo, ettet itse sorru. 21Tärkeintä hengenpiteiksion vesi ja leipä sekä vaate ja huone alastomuuden peitteeksi. 22Parempi köyhän elämä omassa lautasuojuksessa kuin loistoherkut vieraitten taloissa. 23Tyydy vähään niinkuin paljoonkin, niin pääset kuulemasta solvauksia sukuperäsi tähden. 24Paha on elää kulkien talosta taloon; ja missä muukalaisena asuu, siellä ei voi suutansa avata. 25Saat syöttää ja juottaa, eikä kiitosta tule, ja näitten lisäksi joudut kuulemaan karvaita sanoja: 26Tule tänne, muukalainen, laita pöytä kuntoon, ja jos sinulla on jotakin käsillä, anna minulle syötäväksi. 27Mene pois, muukalainen, arvokkaamman tieltä. Minun veljeni on tullut vieraaksi; tarvitaan vieraan varaa. 28Tämä on raskasta ymmärtäväiselle ihmiselle: moittiminen sukuperän tähden ja velkojan solvaukset.
Copyright information for FinPR